Tekstikoko
 
fiilis-alasivu-2017.png
 
Asuminen ja ympäristö

Näyttely -
 Keskustaympäristön kehittämisen viitesuunnitelman ja puistostrategian esittely 5.7.2021-31.8.2021

Tervetuloa tutustumaan Someron syrän – hankeen tuottamiin suunnitelmiin Someron keskustan kehittämiseksi. Näyttely järjestetää kirjastossa 5.7.2021-18.7.2021. Näyttely on ilmainen ja sinne ovat tervetulleita kaikki Someron kaupungin asukkaat.

Näyttelyn esite

 

21.06.2021

Anna palautetta ja kommentteja näyttelyn aineistosta


Voit kertoa mistä pidät tai et pidä, mitä tulisi muuttaa tai esittää ihan kokonaan uusiakin ideoita. Kommentointi on auki 10.10. saakka.

Kommentoinnin päätyttyä kommentit käydään kaikki läpi ja niihin otetaan kootusti kantaa. Kaikki kommentit otetaan myös huomioon lopullisia suunnitelmia tehtäessä. 


Kommentit:

Mihin tarvitaan torin "siirtoa"? | 10.10.2021 22:16:44

Tosiaan, tälläkin alustalla keskustelua olisi hyvin pystynyt käymään.

Jos lehteen yrittää kirjoittaa, niin se on niin kiveen hakattua, että harva siihen ehtii ruveta, kun pitäisi tehdä hirveästi taustatöitä, että uskaltaisi jotain väittää, mutta nyt sitten todellista keskustelua ei ole käyty oikein missään, ja yleisötilaisuuksissakin (tai ainakin siinä yhdessä, mihin osallistuin etänä), aikaa oli niin vähän, että ajatustenvaihto jäi lähinnä hätäisiksi heitoiksi ja sutkauksiksi.

Tämä asia on kuitenkin mielestäni niin tärkeä, että todellistakin keskustelua ajan kanssa olisi pitänyt käydä. '

Eli mikä se on mikä tätä ylipäätään vaatii, ja onko, ja jos niin miksi, tähän nyt jostain syystä sitouduttu niin lujasti ja ennalta lukkoon lyödysti että suunnitelma tosiaankin näyttäisi olevan pakko viedä läpi kuin käärmettä pyssyyn ajaen ilman mitään todellisia vaihtoehtoja ja todellista keskustelua tai normaaleja selvityksiä?

Tavallisestihan on tapana, että esitetään vaihtoehtoja, mutta nyt mitään vaihtoehtoja ja vaihtoehtojen vertailua ei ole ikä mitään selvityksiä ole tehty.

Eikä myöskään missän vaiheessa ole kerrottu,. mikä lopulta näitä muutoksia vaatisi.

Eikä varsinkaan ole esitetty, miten suunnitelma ylipäätään voitaisiin toteuttaa, ilman että kaikki välttämätön jokapäiväinen liikenne menee täysin sekaisin.

Siinä ajassa, mikä nyt juuri tämän vuoden aikana on on ollut käytettävissä, minulla yksittäisenä kansalaisena ei ollut sellaista aikaa, että olisin ehtinyt valmistelemaan mitään julkista puheenvuoroa, josta olisin ollut varma.

Mutta selvää on, että kysymykset, joita olen esitttänyt vaativat vastausta.

Voi olla että jotkin "huoleni" (ilmaisu, jota suunitteleva arkkitehti käytti, kun vaihdoin jonkin viestin hänenkin kanssaan) voivat osoittautua aiheettomiksi, mutta itse en ainakaan vielä ole kyennyt keksimään, missä kohdassa argumentaationi mahdollisesti menee tässä nyt metsään.

Tosiaan tuon hiljattain ilmestyneen kuntien elinvoimaselvityksen ehdin juuri silmäillä läpi, ja tunnen hiukan vaikka nyt esim. ympäristöministeriön kaupunki - maaseutu-luokitusta, ja aluepolitiikan historiallisia kerrostumia Suomessa mukaan lukien nykyinen metropolikehityksen vaihe, ja jotain tiedän rakennetuista kulttuurihistoriallisista ympäristöistä jaa Someron historiasta ja Someron yhteiskoulun historiasta ja vaikka vielä alueiden identiteettien ja imagoiden muodostumisesta ja vielä vaikka aineettomasta kultturiperinnöstä. - Ja juuri tätä taustaa vasten nämä kysymykset nousivat.

Mihin tarvitaan torin "siirtoa"? | 10.10.2021 21:23:53

Kun sain jo vastauksen että kysymyksiin vastataan 10.10.2021 jälkeen niin kysyn vielä vähän lisää.

Eli kun kerran käytännössä ollaan muuttamassa kaavaa, niin miksi kuitenkin toteutusjärjestys on takaperoinen niin, että ensin tehdään toteutus - eli niin kuin aiemmin kirjoiti, sidotaan kädet" - ja vasta siten kun toteutus on tehty, aletaan jälkikäteen tehdä kaavamuutoksia?

Mikä vaatii tätä? Avoimuus? Läpinäkyvyys? Hyvä hallintotapa?

En ole kaavoituksen asiantuntija, mutta tämä vaikuttaa erikoiselta.

Kaavoissa ja kaavoja muutettaessa on myös tapana olla selvityksiä, mutta tässä ei ole nähty mitään selvityksiä.

Eli kuinka voidaan tehdä suunnittelua ilman julkisia selvityksiä?

Tässä on vaikea puhua mistään "vaikuttamisesta", kun kaikki näyttää olevan etukäteen lukkoon lyöty, mitään selvityksiä ei ole, eikä mitään perusteluja esitetä.

Eli mikä nyt lopulta on se, mikä vaatii tätä kaikkea, ja vieläpä ilman selvityksiä, ja vieläpä niin, että ensin toteutetaan ja sitten vasta muutetaan kaava jo toteutetunn mukaisesti ja tehdään ilmeisesti mahdolliset selvitykset vasta toteutuksen jälkeen?

Tätä on vaikea ymmärtää.

Itselläni ei ole ollut eikä mielestäni edelleenkään ole mitään ennakkoasennetta kilpailuun ja suunnitteluun eikä sen toteuttajiin, mutta suunnitelmien erikoinen sisältö pisti hälytyskellot soimaan.

Eli kuinka voidaan ilman kaavamuutosta (joka tehtäisiin vasta toteutuksen jälkeen) noin vain muuttaa osa puistoa toriksi? - Ja vielä paikalla, jolla merkittäviä rakennus- ja paikallishistoriallisia arvoja ilman mitään selvitystä mistään.

Ja ennen kaikkea, miksi ylipäätään on tarpeen muuttaa osa puistoa toriksi ilman mitään selvityksiä esimerkiksi puiston ja puiston rakennetun ympäristön historiallisista ja muista arvoista ja ilman mitään selvityksiä muutoksen vaikutuksista liikenteeseen, jos Kiiruuntie vielä päädyttäisiin sulkemaan.

Silloin mentäisiin Raadelmantien kapeaa asuntokatua kouluun, uimahallille ja monitoimihallille, ja käytännössä tuhottaisiin jo kerran suunniteltu toimiva liikenne.
Tämä tekee sellaisten tärkeiden laitosten kuin koulu auditorioineen, uimahalli, monitoimitalo ja kirjasto saavuttamisen käytännössä mahdottomaksi ja vaaralliseksi ja sumputtaa ja sekoittaa koko näiden liikenteen.

Ja miten tämä vaikuttaa pelastusteihin?

Ja tori ei edes näin pieneen rakoon mahdu, eivätkä varsinkaan torikauppiaiden kojuat ja autot eivätkä toruille saapuvien autot.
Suunnitelma ei siis näytä sijaitsevan edes todellisuudessa vaan jossain todellisuuden ulkopuolella.

Hyviäkin puolia suunnitelmassa on kokonaisuudessaan, kun tunnustetaan esimerkiksi puistojen ja lähivirkistysalueiden merkitys.

Mutta korulaise "ulkopuolisten silmistä" jää sanahelinäksi, kun mihinkään ei näytä perehdytyn. - Esimerkiksi suunnittelijat myönsivät, etteivät ole käyneet torilla toripäivänä.

Itse kävin tilaisuuden 23.9. jälkeen ja kun luin kaupunginjohtajan lausuntoja Forssan Lehdestä 22.9.2021, niin kysymys heräsi, onko edes kaupunginjohtaja käynyt torilla toripäivänä, ja mistä tulee tarve, että kaupunginjohtajan pitää esittää väitteitä, jotka eivät selvästikään pidä paikkaansa. - Kaupunginjohtajaakaan vastaan minulla ei siis ole mitään, päin vastoin kaupunginjohtaja on antanut itsestään myönteisen vaikutelman, ja olisi ollut mukava jatkaa keskustelua - mutta nämä asiakysymykset ja sisältökysymykset ihmetyttävät.

Eli miksi siis hyvä, kaunis ja toimiva ja elävä tori ja samalla koko keskustan tärkeiden julkisten laitosten liikenneyhteydet pitäisi tuhota ja sumputtaa ne pieneen rakoon, johon sen paremmin tori ja torin liikenne kuin jo olemassa oleva välttämätön jokapäiväinen liikenne ei mahdu ilman vaaraa ja liikennekaaosta näiden julkisten laitosten tärkein ja käytännössä ainoa liikenneyhteys sulkemalla?

Eivät torikauppiaat pysty käyttämään mitään valmiita häkkyröitä, koska heillä on omat siirrtettävät perävaununsa, joilla he kulkevat torilta toiselle, eivätkä he edes mahdu autoillaan kääntymään siinä ahtaassa kolossa, johon toria nyt ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

Muualla, kuten esimerkiksi Kemiössä, keskustaa kehitettäessä on päin vastoin pieni tori korvattu suuremmalla esiintymislavoineen (käytännössä juuri samanlaisella kuin Someron nykyoinen tori, vaikkei kai ole montaakaan vuotta vanha). Vasta nyt kuulin, että nykyiselläkin torilla oli aikoinaan esiintymislava.

Tätä on siis vaikea pitää hyvänä suunnitteluna ihan näin maallikkokansalaisen silmin.

Niin kuin jo aiemmassa yleisötilaisuudessa joku esitti, tekijät ovat ilmeisen kokemattomia eivätkä tunne olosuhteita paikalla jota ovat suunnittelemassa.

Toki ammattilaisen ammattitaitoon kuuluu työn kohteena olevan paikan haltuunotto lähtökohtaisesti aina myös silloin jos paikka on ennestään outo, mutta nyt se ei valitettavasti näytä onnistuneen.

Eli ei ymmärretä torin luonnetta, eikä edes ymmärretä, että ei ymmärretä, ei ymmärretä, että tori palvelee myös haja-asutusaluetta, ei ole laskettu mihin tori mahtuu eikä ymmärretä linja-autoaseman luonnetta, eikä ole näköjään mitenkään arvioitu ehdotusten vaikutusta välttämättömälle jokapäiväiselle liikenteelle.

Enkä nyt ole mikään autoentusiasti tai bensiiniautojen jumaloija, vaan ajattelen nyt kärjessä ihan arkisia koulubusseja, vuorolinja-autoja ja ja mahdollisia paloautoja ja ambulansseja. - Ja tosiaan sitä, että Somero taajamana ei kellu tyhjässä keskellä ei mitään, vaan että suuri osa Somerosta on haja-asutusaluetta, eikä mistään 20 km päästä saavuta torille tai kirjastoon jalan vaan someron keskusta on edelleenkin ympäröivän maasseutualueen keskus, vaikka sitten pienenkin. - Tätäkään täysin ilmeistä tosiasiaa ei näytetä hahmotettavan. - Ja jos nyt puhutaan vihreydestä, niin ennusteeni on, että ei mene montaa vuotta kun me käytetyillä autoilla ajavat köyhät ajamme käytetyillä sähköautoilla myös maalla, kun niitä muutaman sadan euron kotteroita koko ajan vaihdetaan, niin sähköautojen kehitys luultavasti etenee sa,maa tahtia kuin älypuhelinten.

Ja vielä, jostain syystä, ei suostuta edes kertomaan, mikä on se syy mikä lopulta vaatisi torin "siirtoa". Tai linja-autoaseman siirtoa. Tai torin ahtamista ahtaaseen rakoon käytännössä kirjaston parkkipaikalle.

Elinvoima on tässä mainittu, mutta kukaan ei ole missään vaiheessa halunnut tai onnistunut kertomaan, millä tavoin tarkkaan ottaen se "elinvoima" tästä lisääntyy.

Juuri ilmestyi raportti Suomen kuntien elinvoimasta (löytyy kun googlaa). Siinä somero sijoittui johonkin puolivälin paikkeille, mutta ne asiat jotka "elinvoimaan" vaikuttavat, ovat moninaiset ja alttiita perhosen siiven heilahduksille toisella puolen maapalloa, kun esimerkiksi jokainen naapurikunta tässä on vähän eri asemassa, ja kun paljon puhuttu metropolikehitys aivan Someron nurkjalla todennäköisesti jatkuu. Eli silloin siis "Elinvoima" kannattaa ottaa vakavasti ja tutkia sen _kaikkia_ mittareita.

Mutta jos noista kaikista elinvoiman mittareista juuri jokapäiväisten kultuuri-, opetus- ja virkistyslaitosten liikenteen sumputtaminen ja elävän, toimivan torin käytännössä lopettaminen lisäisi elinvoimaa, nin millä se "elinvoima" juuri tästä lisääntyisi? Mikä on se vaikuttava mekanismi?

Siihen uskon kyllä täysin, ja olen sitä valmis henkeen ja vereen kannattamaan, että puistoverkosto lisää elinvoimaa ja on tarpeellinen, vaikka tietysti tarvitaan myös paljon muuta.

Ja torihan juuri on elävää aineetonta kulttuuriperintöä, joka nyt näyttää olevan vaarassa.

Ja samoin Kiiruun puistoin historiasta ei näytä olevan käsitystä.

Ennen suunnittelua eikä sen jälkeen, olisi pitänyt tehdä Kiiruun puistosta puistohistoriallinen selvitys.

Kun puisto sisältää historiallisesti arvokkaita rakennuksia ja on paikallishistoriallisesti merkittävä, niin kaiken suunnittelun tulisi tapahtua puiston historiallisten ja luonnonarvojen ehdoilla.

Ja mikä on se ero, että, kivetty, istutuksin ja ympäristörakentein varustettu kaupunkitila Hämeentien molemmin puolin ei kelpaa, vaan väen väkisin pitää yrittää siirtää toria pieneen rakoon käytännössä kirjaston parkkipaikalle ja samalla sumputtaa koko koulukeskuksen, monitoimitalon ja kirjaston liikenne?

Tätä on vaikea nähdä muuna kuin huonona kaupuinkisuunnitteluina, varsinkaan kun mitään selvityksiä ei ole tehty eikä esitetty eikä esitettyihin kysymyksiin ole saatu vastauksia

- Esim. tällä alustallahan hyvin olisi voinut käydä sitä keskustelua ja esittää niitä perusteluja.

- Eli vaikuttaa että että koko "osallistaminenkin" on lähinnä nimellistä ja viikunanlehden kaltaista.

Ja myöskään missään en muista nähneeni tai kuulleeni keneltäkään tai miltään taholta mitään puoltavaa koko hankkeesta.

Samoin linja-autosaseman siirto on erikoinen. Jos perusteena on "raskaan liikenteen" pois saaminen, ja linja-autovuoroja kulkee tät5ä nykyä pari päivässä - ja jos niiden kuitenkin on mentävä keskustaan matkahuoltoon, niin eihän siinä ole parissa vuorossa mitään "raskasta liikennettä" - ja onko edes joukkoliikenne mitään "raskasta" liikennettä? Eikö se ole joukkoliikennettä+ Ja jos autojen kuitenkin on mentävä matkahuoltoon, niin ei se liikenne edes vähene.

- Ja samalla näyttää että kierretään kuin kuin kissa kuumaa puuroa sitä, että nuoriso ajaa pääkadulla ympyrää yön ja päivän kanssa ties millä ajoneuvoilla (mopot, moottoripyörät, autot, mopoautot, mönkijät, suurikokoiset maataloustraktorit).

Ja mihin mahtuvat kirjastossa kävijöiden autot, torikauppiaiden autoot ja torilla kävijöiden autot?

Suuri osa Someron asukkaista asuu haja-asutusalueella, ja vaikka oltaisiin kuinka vihreitä, niin sähköautot ovat jo yleistymässä, niin kuin juuri saatiin Somerolehdestä lukea.

Ja miksi bussilla Somerolle saapuvan pitäisi joutua kävelemään satoja metyrejä päästäkseen esim. kaupungintalolle tai kirjastoon (ne kai ovat yleensä tärkrein syy tulla jostain Somerolle julkisella liikenteellä)?

Mikään "siirroista" siis ei näytä perustellulta eikä hyötyjä ja haittoja näytä verratun, tai jos on, niin miksi vertailuja ei esitetä?

Ja onko esim. Maakuntamuseon lausuntoa hankittu? Tai pelastuslaitoksen?

Ei voi olla niin, että ensin sokkona toteutetaan, sidotaan näin kädet tuleviksi vuosikymmeniksi, ja sitten vasta jälkikäteen ruvetaan tekemään selvityksiä ja kaavamuutoksia vaihtoehdoista jotka jo on ehditty toteuttaa ilman mitään selvityksiä.

Selvää on että tärkeä osa elinvoimaa on esimerkiksi laadukas ja historiallisesti monikerroksinen rakennettu ympäristö, eikä mikään päälle liimattu historiaton tingeltangeli.

Ja toimiva ja turvallinen jokapäiväinen liikenne tärkeimpiin kulttuuri- ja virkistyslaitoiksiin, kuten koulu auditorioineen, urheiluhalli, uimahalli ja kirjasto - ja tori, jossa nyt on hyvin tillaa ja hyvä saavútettavuus sekä autollaq että jalan ilman mitään sumppuja, niin kuin myös kirjastolla, koululla auditoirioineen, uimahallilla ja liikuntahallilla. Eli ei niiden pääsytielle ole tarpeen rakentasa mitään minikokoista Aleksanterinkatua rakoon jonne ei nytkään mahdu muutaa kuin tie ja kirjaston pparkkipaikka, varsinkin kun kävelykeskustaa jo on valmiiksi rakennettu heti Joensuuntien toiselle puolelle Hämeentien kummankin puolen.

Eli kyllä ennen kuin tehdään hienoja visualisointeja, pitäisi myös selvittää ja oikeasti suunnitella ja ennen kaikkea, kun kerran tehdään suuria muutoksia, jotka käytännössä ovat kaavamuutoksia, niin ei niitä voida toteuttaa niin että toteutetaan ensin ja tehdään selvitykset ja muutetaan kaavat vasta toteuttamisen jälkeen.

Kun suunnitelma nyt on näin keskeneräinen, niin alkaa näyttää ilmeiseltä, että ei oole llut onnistunut ratkaisu, että työtä ohjannut professori ei enää tullut ohjausryhmään. Tilaisuudessa 23.9.2021 kävi kuitenkin ilmi, että työtä ohjaava professori silti osallistuu suunnitelmatyöskentelyyn.

Jos suunnitelmaa nyt ollaan toteuttamassa niin työn ohjaajan tai muun erityisasiantuntijan mukanaolo olisi nähdäkseni täysin välttämätöntä.



Mihin tarvitaan torin "siirtoa"? | 28.09.2021 14:11:26

Mitään vastausta kysymyksiin ei ole näkynyt?

Onko vastaus salaisuus?

Mihin tarvitaan torin "siirtoa"? | 24.09.2021 20:22:41

Jos näihin kysymyksiin ei anneta vastauksia, niin pitää kai yrittää ruveta peräämään niitä julkisuudessa.

Eli kun kerran Somerolla jo on hyvä, kaunis, tilava, toimiva ja elävä tori, ja siitä suora kävelykatumainen yhteys joensuuntielle jo kertaalleen suunniteltuna ja toteutettuna ja rakennettuna, niin millä ihmeen tavalla tämän hävittäminen ja lopettaminen ja Kirjaston ja koulun topimivien liikenneyhteyksien sumputtaminen ja katkaisu tarkkaan ottean edistäisi paikkakunnan "elinvoimaa"?

Mikä on siinä silloin se tarkka mekanismi joka tämän elinvoiman lisäyksen tästä mylläämisestä ja koulun ja kirjaston sumputtamisesta ja valmiin toimivan inrastruktuurin ja kauniin, elävän, toimivan, väljän ja tilavan nykyisen torin perustelemattomasta ja sattumanvaraisesta rikkirepimisestä toisi?

Ja millä ihmeen tavalla juuri ahtaseen ahtaaseen rakoon Kiiruuntien varteen käytännössä ilmeisesti kirjaston nykyiselle parkkipaikalle tarvitaan uusia kävelykatumaisia rakenteita, kuin niitä on jo ihan yhtä lähellä Joensuuntietä Hämeentien molemmin puolin valmiina?

Eli mIkä on se peruste, mikä takia tori pitäisi siirtää?

Mikä on se lisäarvo jopnka "siirto" tuottaisi, kun nykyinen tori on tilava, ja sinne pääsee helposti autolla ja jalan ja sinne torikauppiaittewn autot ja kojut mahtuvat, sinne pääsee helposti jalan Joensuuntieltä ja autolla muualta ja pysäköintitilaa asiakkaille on.

Miten tämä kaikki saataisiin mahtumaan ajhtaseen kadunvarteen Joensuintien toiselle puolelle ja mikä on ylipäätään peruste että kaikki tämä pitäisi "siirtää"? Se kaikkihan ei sinne mahdu eikä mitään tarvetta taoi perustetta siirtämiseen ole. Totin nykyinen poaikka on hyvä, ehdoterttu siirto mahdoton, ja käytännössä lopettaa toritoiminnan koska tilaa todellisessa toritoiminnassa vaadittavalle liikenteelle ei ole.

Käytännössä tämä siis olisi torin loppu torina, eikä suunnitelma siids ole toteuttamiskelpoinen.

Kävelykatumaisia rakenteita on jo Hämeentien alkupään moleemin puolin.

Kiiruntie on Kiiriuuntie ja Kiiruun puisto on Kiiiruun puisto.

Jos kirjaston parkkipaikat hävetetään ja puistoa muutetaan kiveykseksi, ja tähän olemattomaan rakoon yritetään väkisin sulloa torin toimintoja, niin mikä on se etu verrattuna nykyiseen kauniiseen, viihtyissään ja toimivaan ja elävään ja hyvin saavutettavaan toriin, mikä tällä muutoksella saavutetaan?

Tähän kysymykseen kaivattaisiin nyt selkeää ja yksiselitteistä vastausta ja selkeitä ja yksiselitteisiä perusteluja, ja olisi kaivattu jo eilen.

Mutta niitä ei ainakaan eilen kuultu.

Missään en ole nähnyt enkä kuullut muutoksesta yhtäkään myönteistä komenttia ernkä myöskään ole nähnyt tai kuullut yhtäkään selkeää perustelua muutokselle?

Mitkä ne perustelut siis ovat?

Ja miksi tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn?

Ja mikä on tarkkan ottaen se vaikuttava mekanismi, jonka kautta tämä myllääminen ja käytännössä elävän ja toimivan torin lopettaminen parantaa Someron "elinvoimaa"?

Tähän en ole nähnyt misssän mitään vasatausta enkä perusteluja.

Eli mikä nyt ensi tai viime kädessä on se peruste, joka vaati hyvän elävän ja toimivan, väljän, kauniin, avaran, kertaallen jo hyvin suunnitellun ja toteutetun torin lopettamisen. jota nyt nimitetään viikunanlehtimäisellä kiertoilmaisulla "siirtämiseksi", ja mikä on se peruste, joka tätä "siirtämistä" niin välttämättä vaatii, ja mitkä ovat ne mekanismit, joiden kautta tämä myllääminen tuottaisi jotain hyvää ja mitä aivan tarkkaan ottaen se hyvä olisi, jota nykyisellä elävällä ja toimivalla, jo kertaalleen hyvin suunnitellulla ja toteutetulla, tilavalla jas väljällä torilla ei ole?

Kai sen nyt voisi edes kertoa eikä jättää ikuiseksi mysteeriksi?

Ja miksi juuri Kiiruuntie pitäisi katkaista ja jostain koristekatoksista koostuva "tori", jonne torin todelliset toiminnot eivät edes mahdu, pitäisi väkisin ja etupainoisesti, kädet tuleviksi vuosikymmeniksi sitoen, ahtaa Kiiruuntien ahtaaseen tienvarteen ja lopulta vielä katkaista koko tie ja jättää kirjasto koulu ja uimahalli sumppuun pitkien kiertoteiden taakse, kun niidenkin liikenneyhteydet jo kertaalleen on suunniteltu?

Mikä on se lisäarvo mikä tällä olemassa olevan inrastruktuurin rikkirepimisellä ja ylösalasisin mylläämisellä saadaan?

Näihin olisi kaivattu vastausta jo eilen.

Toivottavasti se vastaus edes joskus saadaan.

Mihin tarvitaan torin "siirtoa"? | 24.09.2021 20:09:10

Jos näihin kysymyksiin ei anneta vastauksia, niin pitää kai yrittää ruveta peräämään niitä julkisuudessa.

Eli kun kerran Somerolla jo on hyvä, kaunis, tilava, toimiva ja elävä tori, ja siitä suora kävelykatumainen yhteys joensuuntielle jo kertaalleen suunniteltuna ja toteutettuna ja rakennettuna, niin millä ihmeen tavalla tämän hävittäminen ja lopettaminen ja Kirjaston ja koulun topimivien liikenneyhteyksien sumputtaminen ja katkaisu tarkkaan ottean edistäisi paikkakunnan "elinvoimaa"?

Mikä on siinä silloin se tarkka mekanismi joka tämän elinvoiman lisäyksen tästä mylläämisestä ja koulun ja kirjaston sumputtamisesta ja valmiin toimivan inrastruktuurin ja kauniin, elävän, toimivan, väljän ja tilavan nykyisen torin perustelemattomasta ja sattumanvaraisesta rikkirepimisestä toisi?

Ja millä ihmeen tavalla juuri ahtaseen ahtaaseen rakoon Kiiruuntien varteen käytännössä ilmeisesti kirjaston nykyiselle parkkipaikalle tarvitaan uusia kävelykatumaisia rakenteita, kuin niitä on jo ihan yhtä lähellä Joensuuntietä Hämeentien molemmin puolin valmiina?

Eli mIkä on se peruste, mikä takia tori pitäisi siirtää?

Mikä on se lisäarvo jopnka "siirto" tuottaisi, kun nykyinen tori on tilava, ja sinne pääsee helposti autolla ja jalan ja sinne torikauppiaittewn autot ja kojut mahtuvat, sinne pääsee helposti jalan Joensuuntieltä ja autolla muualta ja pysäköintitilaa asiakkaille on.

Miten tämä kaikki saataisiin mahtumaan ajhtaseen kadunvarteen Joensuintien toiselle puolelle ja mikä on ylipäätään peruste että kaikki tämä pitäisi "siirtää"? Se kaikkihan ei sinne mahdu eikä mitään tarvetta taoi perustetta siirtämiseen ole. Totin nykyinen poaikka on hyvä, ehdoterttu siirto mahdoton, ja käytännössä lopettaa toritoiminnan koska tilaa todellisessa toritoiminnassa vaadittavalle liikenteelle ei ole.

Käytännössä tämä siis olisi torin loppu torina, eikä suunnitelma siids ole toteuttamiskelpoinen.

Kävelykatumaisia rakenteita on jo Hämeentien alkupään moleemin puolin.

Kiiruntie on Kiiriuuntie ja Kiiruun puisto on Kiiiruun puisto.

Jos kirjaston parkkipaikat hävetetään ja puistoa muutetaan kiveykseksi, ja tähän olemattomaan rakoon yritetään väkisin sulloa torin toimintoja, niin mikä on se etu verrattuna nykyiseen kauniiseen, viihtyissään ja toimivaan ja elävään ja hyvin saavutettavaan toriin, mikä tällä muutoksella saavutetaan?

Tähän kysymykseen kaivattaisiin nyt selkeää ja yksiselitteistä vastausta ja selkeitä ja yksiselitteisiä perusteluja, ja olisi kaivattu jo eilen.

Mutta niitä ei ainakaan eilen kuultu.

Missään en ole nähnyt enkä kuullut muutoksesta yhtäkään myönteistä komenttia ernkä myöskään ole nähnyt tai kuullut yhtäkään selkeää perustelua muutokselle?

Mitkä ne perustelut siis ovat?

Ja miksi tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn?

Ja mikä on tarkkan ottaen se vaikuttava mekanismi, jonka kautta tämä myllääminen ja käytännössä elävän ja toimivan torin lopettaminen parantaa Someron "elinvoimaa"?

Tähän en ole nähnyt misssän mitään vasatausta enkä perusteluja.

Eli mikä nyt ensi tai viime kädessä on se peruste, joka vaati hyvän elävän ja toimivan, väljän, kauniin, avaran, kertaallen jo hyvin suunnitellun ja toteutetun torin lopettamisen. jota nyt nimitetään viikunanlehtimäisellä kiertoilmaisulla "siirtämiseksi", ja mikä on se peruste, joka tätä "siirtämistä" niin välttämättä vaatii, ja mitkä ovat ne mekanismit, joiden kautta tämä myllääminen tuottaisi jotain hyvää ja mitä aivan tarkkaan ottaen se hyvä olisi, jota nykyisellä elävällä ja toimivalla, jo kertaalleen hyvin suunnitellulla ja toteutetulla, tilavalla jas väljällä torilla ei ole?

Kai sen nyt voisi edes kertoa eikä jättää ikuiseksi mysteeriksi?

Ja miksi juuri Kiiruuntie pitäisi katkaista ja jostain koristekatoksista koostuva "tori", jonne torin todelliset toiminnot eivät edes mahdu, pitäisi väkisin ja etupainoisesti, kädet tuleviksi vuosikymmeniksi sitoen, ahtaa Kiiruuntien ahtaaseen tienvarteen ja lopulta vielä katkaista koko tie ja jättää kirjasto koulu ja uimahalli sumppuun pitkien kiertoteiden taakse, kun niidenkin liikenneyhteydet jo kertaalleen on suunniteltu?

Mikä on se lisäarvo mikä tällä olemassa olevan inrastruktuurin rikkirepimisellä ja ylösalasisin mylläämisellä saadaan?

Näihin olisi kaivattu vastausta jo eilen.

Toivottavasti se vastaus edes joskus saadaan.

Mihin tarvitaan torin "siirtoa"? | 24.09.2021 13:37:20

Linja-autosaseman ehdotettu siirtokin vaatyisi parempia selvityksiä.
Nykyisenä ulkosomerolaisena, joka viettää Somerolla usein enemmän aikaa muualla kuin täällä keskustassa, missä nyt tätä kirjoitan en edes tiedä tarkasti mitrkä autot ajavat mahdollisesti linja-autoasemalle ja mitkä koulun pihalle, ja paljonko kumpiakin on.

Jos nyt joku saapuu Somerolle linja-autolla (sikäli kuin niitä kulkee), siksi että on asiaa Somrolle, niin luontevampi sijasintipaikka linja-autoasemalla on silloin pääkadulla vastyapäätä kaupungintaloa, kuin monen sadan metrin päässä.

Linja-autoja - varsinkin jos niitä kulkee pari päivässä, ei oikein voi n nimittää raskaaksi liikenteeksi. Ja mihin ne matkahuollon paketit sitten tulisivat?

Kyllä kaikki tämäntapaiset "siirrot vaatisivat paljon tarkempaa selvitystä.

Linja-autovuorojen tilanne voi ehkä joskus vielä muuttuakin.

Mihin tarvitaan torin "siirtoa"? | 24.09.2021 13:05:20

Pääsin osallistumaan torstain 23.9.2021 tilaisuuteen vain etänä.

Siellä esitin suunnittelijoille chatin kautta mm. kysymyksen, ovatko he käyneet nykyisellä torilla toripäivänä.

Vastaus taisi olla ei.

Itsekään en nykyään ulkosomerolaisena ollut käynyt vuosiin, mutta kun nyt seuraavana päivänä eli tänään oli toripäivä niin menin nyt yhtenä satunnaisena toripäivänä ja kävelin sitten torilta Kiiruuntielle.

Yhdellä silmäyksellä oli täysin selvää, että ehdotetulle paikalle (käytännössä siis nykyiselle kirjaston parkkipaikalle, jota kai jatkossakin tarvittaisiin kirjastossa asioivien parkkipaikkana), eivät mahtuisi edes nyt tällä kertaa torilla myymässä' olleiden torikauppiaiden autot saati heidän kojunsa.

Ja mihin silloin mahtuisivat klirjastossa kävijöiden autot? Ja torille haja-asutusalueelta saapuvien autot?

Kirjaston parkkipaikka tarvitaan kirjastossa asioville, muiden lähikiinteistöjen parkkipaikat niissä asioiville.

Someron keskustassa asuvista monet tietenkin tulevat kirjastoon jalan tai polkupyörällä, mutta monet tulevat myös haja-asutusalueelta autolla.

Forssan Lehdessä 22.9. 20221 kaupunginjohtaja Suikkanen esittää että "näkemykseni on, että nykyisen laajuinen toritopiminta mahtuisi siihen hyvin".

Jos käy torilla satunnnaisena toripäivänä, niin täysin selvää heti ensi silmäyksellä on, että kaupunginjohtajan näkemys ei vastaa todellisuuutta.

Herää siis kysymys, onko edes kaupunginjohtaja käynyt (koskaan?) torillla toripäivänä.

Ja kun Forssan lehdessä 22-9.2021 sanotaan, että "ylipäätään ajatuksena on kaupunkikeskustan kehittäminen ja vetovoimaisuus niin että se olisi houkuttelevampi paikka yrityksille", niin miten tämä kuvitteellinen ja käytännössä täysin varmasti toteutuskelvoton "siirto", jota nyt näytetään ajavan kuin käärmettä pyssyyn riittämättömillä tiedoilla ja selvityksillä, edistäisi tätä tavoitetta?

Tähän toivoisin kaupunginjohtaja Suikkaselta selkeää vastausta.

Torikauppiaat ovat kuulemma jo aiemmin kertoneet selkeästi sen, minkä jokainen näkee, jos menee toripäivänä torille ja kävelee siitä Joensuuntielle ja Kiiruuntielle.

Eli että nykyiselle kirjaston parkkipaikalle, joka ylensä on täynnä kirjastossa kävijöiden autoja, eivät mahtuisi edes torikauppiaiden autot, eikä niitä mahtuisi siinä edes kääntämään, saati että sinne mahtuisivat torikauppiaiden katokset tai asiakkaiden autot.

Ja jos tavoitteena olisi vähentää liikennettä Joensuuntiellä, niin millä kauppiaiden ja haja-asutusalueelta saapuvien asiakkaiden oletettaisiin torille saapuvan ja mihin pysäköiväön autonsa?

Nykyinen tori on tilava, kaunis ja kertaalleen hyvin suunniteltu ja hyvin suunniteltua tilavaa, kivettyä, istuksin ja rakentein varustettua kaupuinkitilaa on jo valmiina Hämeentien varressa sitä Joensuuntielle asti.

Mistä siis tulee tarve lisätä kiveystä ja asafaltiia satunnaisesta päähänpistosta vielä sen lisäksi juuri ahtaan Kiiruuntienvarren kirjaston parkkipaikkaa ympäröivälle nurmikolle, rakentaa sinne joitain koristekatoksia, joita ei torikaupassa tarvita, ja käytännössä siis lopettaa ja poistaa todellisesta torikäytöstä aikoinaan kertaallen hyvin suunniteltu ja alun alkaen ja jatkuvasti hyvin toimiva nykyinen tori, lisätä asvalttia ja kiveystä kirjaston parkkipaikkaa ympäröivälle puistonurmikolle jo kertaalleen valmiiksi suunnitellussa Kiiruun puistossa ja rakentaa satunnaisia koristekatoksia, joihin todellinen toritoiminta ei edes mahdu?

Nykyinenen tori on tilava ja toimiva ja sitä käytetään toripäivinä torina. Se on elävä ja toimiva instituutio ja osa aineetonta kulttuuriperintöä, joka elää nykyajassa.

Miten tämän jo kertaallen hyvin suunnitellun ja toimivan, elävän torin "siirroksi" nimitetty lopettaminen edistäisi kaupunginjohtakja Suikkasaen esiitämiä tavoitteita?

Mikä on se konkrettimnen mekanismi joka siinä tämän vaikutuksen tuottaisi?

Yhtä hyvin myös Kiiruun puisto on jo kertaallen suunniteltu ja toteutetttu.

Nykyisellä torilla on tilaa myyjille ja asiakkaiden autoille, ja se on hyvin tavoitettavissa Joensuuntieltä jalan hyvin suunitellun, puistomaisen kävelykatuympäristön kautta, joka jo kertaalleen suuniteluna ja toteutettuna on Hämeentien kummankin puolen jo valmiina.

Eikö nuo samat havainnekuvat olisi yhtä hyvin voinut ottaa Hämeentien molemmin puolin jo valmiina olevasta kivetystä ja puistopuita ja erilaisia ympäristörakenteita sisältävästä kävelykatutilasta jossa sellaista tilaa on jo valmiina ja tilaa varmaan olisi muutamalle koristekatoksellekin?

"Siirto" taas käytännössä merkitsisi nykyisen toritoiminnan loppumista ja kuoliniskua torille, tai jos toritoimintaa yritettäisiin jatkaa, johtaisi liikennekaaokseen.

Ajatus torin "siirrosta" sis on täysin toteuttamiskelvoton.

Täysin epäselväksi on myös se tapa ja tarkka mekanismi, millä tavoin tällainen olemassa oleva ja jo kertalleen hyvin suunnitellun nykyisen torin lopettaminen ja korvaaminewn muutamalla koristekatoksella ahtaassa kadunvarressa nykyisellä kirjaston parkkipaikalla kiveystä puistomurmikolle laajentamalla edistäisi kaupunginjohtaja Suikkasen esittämää tavoitetta, että" "ylipäätään ajatuksena on kaupunkikeskustan kehittäminen ja vetovoimaisuus niin että se olisi houkuttelevampi paikka yrityksille".

- Varsinkin kun enää ei pääsisi edes uimahalliin eikä kirjastoon kuin kapeaa kiertotietä.

Mikä siis on se nimenomainen tapa, millä tämä valmiin, jo kertaalleen suunitellun ja toteutetun, väljän ja toimivan ja elävän toriympäristön tuhoaminen ja vielä uimahallin ja kirjaston sumputtaminen palvelisi näitä kauniita tavoitteita?

Tätä kaupunginjohtaja Suikkanen voisi avata.

Eli mikä on se konkreettinen mekanismi, millä tämä puutteellisiin tai puuttuviin selvityksiin ja tietoon perustuva myllääminen (joka varmaan myös maksaisi jotain) ja etenkin olisi kuolinisku elävälle torille, edistäisi kaupunginjohtrajan esittämiä tavoitteita?

Mikä on se mekanismi, joka tässä mylläämisessä tuon vaikutuksen tuottaisi?

Sen kaupunginjohjtaja Suikkanen voisi meille kertoa.

Onneksi kuitenkin koko suunnitelma taitaa olla niin mahdoton, että se tuskin voi koskaan toteutua.

Nykyinen tori on avara, elävä, tilava ja hyvin saavutettavissa sekä Joensuuntieltä jalan että torikauppiaiden ja asiakkaiden autoilla muualta.

Jos tavoittena on vähentää autoliikennettä Joensuuntiellä, niin yritys siirtää toritoiminta Joensuuntien varteen lisäisi sitä.

Mikä siis on se mekanismi, joka nykyisen elävän, tilavan ja toimivan, ja jo kertaalleen suunnitellun ja toteutetun torin lopettamisessa ja kiveyksden ja muutaman satunnaisen "toriksi" nimitetyn koristekatoksen lisäämisessä Kiiruuntien ahtaaseen kaduvarteen jo kertaalleen valmiiksi suunniteltuun historialliseen Kiiruun puistoon edistäisi kaupunginjohtajan esittämiä tavoitteita?

Ja varsinkin kun samanaikaisesti aivan yhtä lähellä Joensuuntietä Hämeentien kummankin puolen on jo kävelykatumaista kaupunkitilaa kiveyksineen, puistoistuksineen ja vesiaiheineen valmiina?

Toripäivien ulkopuolella nykyinen tori mahdollistaa hyvin myös yleisötilaisuudet ym. (Nykyään kai lähinnä puolueiden vaalikojut, mutta muutakin voisi olla.) Siellä olisi hyvin tilaa vaikka esiintymislavalle.

Eli valmis, väljä, toimiva ja tilava ympäristö jo kertaalleen suunniteltuna, toteutettuna maksettuinma ja jatkuvasti elävässä käytössä.

Ja nyt tämä pitäisi hetken satunnaisesta mielijohteesta ilman perusteluja lopettaa, ja korvata muutamalla "toriksi" nimitetyllä satunnaisella koristekatoksella ahtaassa kadunvarressa kirjaston nykyisellä parkkipaikalla ja lisätä sinne kiveystä, nykyiseen puistoon ja puistonurmikkoon, jo kertaalleen valmiiksi suunitellussa poistossa, jolla on merkittäviä rakennus-, kulttuuri-, paikallis- ja sivistyshistoriallia arvoja, vaikka kivettyä puistomaista katuympärtistöä istutuksineen ja rakenteineen on joensuuntien toisella puolen jo valmiina.

Ja tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

Eli mikä tässä on nyt se tarkka mekanismi, joka tuottaisi kaupunginjohtajan kertoman tavoitteen toteutumisen?

Uusvanha asukas | 03.08.2021 15:00:03

Toritoiminta ei mahdu Kiiruun puistoon. Liian pienet tilat. Puisto pilattaisiin, nykyinen suhteellisen toimiva liikennennöinti pilattaisiin. Jos Somerolla on YKSI kaunis, yhtenäinen ja toimiva alue eli Kiiruun puisto, kaupungintalo, koulu, monitoimihalli ja kirjasto, älkää pilatko sitä. Toria pitää kehittää siellä missä se nyt on. Se vähä mitä linja-autoasemasta on jäljellä, sopii sinne missä se nyt on, koska koululaisethan sitä etupäässä käyttävät. Someron keskustan pilaavat tyhjät liikehuoneistot, joista osa on mädäntymässä niille sijoilleen. Ne rumentavat ja masentavat katukuvan. Niille pitäisi pystyä jotain tekemään. Ne ovat se ongelma ja yleinen, pieni epäsiisteys, rikkaruohot rehottamassa valtoimenaan. Kunnon- "kohan häntä" tunnelma.

tarkkailija | 29.07.2021 15:21:00

Someron syrän -suunnitelmasta: Miksi muutoksia on vaikeaa tehdä?

Maanomistuksen vaikutus?
Muutama vuosi sitten Somero-lehdessä oli kattava katsaus Joensuuntien tonttien omistuksesta. Kaupungin osuus on vähäinen. Someron syrän -suunnittelussa ei ole kerrottu kaupunkilaisille, millaisia vaikutuksia tällä on suuunnitelmiin vai eikö ole. Jos omistus vaikuttaa paljon, palautteen pyytäminen ja antaminen on huteralla pohjalla, koska tonttien omistajilta tarvitaan suostumus ja heille on maksettava tai tehtävä vaihtosopimuksia. Koskee ainakin linja-autoasemaa? Hyvä esimerkki siitä, kuinka yksityinen tontti ja liikerakennus pilaa kaupunkikuvaa, on Jussin baaria vastapäätä tyhjänä oleva liikerakennus pysäköintialueineen. Siihen saisi hyvän nuoriso- ja järjestötalon ja talvitorin , jos kaupungilla olisi tahtoa sijoittaa siihen. Keittiö- ja kylmätilat valmiina.

Torin sijainti

Kiiruun puiston nurkka ja pohjoispääty on melko ahdas paikka toritoiminnoille. Tämä on helppo ymmärtää tarkkailemalla nykyistä toria. Useat torimyyjät myyvät kukkia ja vaatteita autosta, jonka vieressä on pöytiä. Varattu tila on noin 4x4 metriä/ myyjä. Ja asiakkaille vielä puolitoista metriä . Vihannes- ja marjanmyyjät ovat varanneet myyntipöydilleen saman verran tilaa, ja heidän autonsa on pysäköity torin reunaan. Tyypillisesti myyjien välillä on tilaa, jossa ihmiset kulkevat ja katselevat.
Myyjien saapuminen ja poistuminen Kiiruntielle olisi ahdasta, se ei tapahdu kaikilla samaan aikaan. Suuri osa torille saapuvista ostajista tulee autolla ja nykyisen torin etuna on pysäköinti helposti lähelle. Tällä on houkutustekijänä merkitystä, koska ihmiset ovat tunnetusti mukavuudenhaluisia.

Liikenteen ohjaus Raadelmantietä (ja ensin pääseminen sille) on mahdoton ajatus, koska se on asuntokatu ja myös koululiikenne ja uimahaliliikenne menisi sitä kautta, ellei sitten ole aikarajoituksia / vapauksia. Se taas tunnetusti aiheuttaa sekaannuksia. Ei myöskään ole hyvä, että kirjaston lähiparkki poistuu, ellei siinäkin sitten ole aikaohjausta eri viikonpäiville. Olisi kai kuitenkin tavoitteena että torialueella saisi olla myyntiä koko viikonkin, koska vihannes- ja marjakioskeja on nyt kolmessa eri paikassa keskustassa koko kesän, samoin jäätelökioskeja. Halukkaita myyjiä ehkä olisi.

Nykyinen yksisuuntainen liikenne uimahallille ja kouluun on liikenteellisesti turvallinen, satunnaisia kolareja ja auton alle jäämisiä ei helposti synny.

Torin siirtäminen nykyiselle linja-autoasemalle voisi olla periaatteessa toimiva. Siinä nyt tapahtuva vihannes- ja marjamyynti näyttää toimivan vuodesta toiseen hyvin, myös siksi, että autolla pääsee viereen. Linja-autoasemalla olisi myynti- ja pysäköintitilaa, kun myös taksit siirtyisivät nykyisen torin alueelle linja-autojen myötä. Tälle torille mahtuisi myös puuistutuksia. Someron keskusta kaipaa niitä.
Alue lienee Pohjolan liikenteen omistuksessa, joten edellä mainittu on spekulointia.

Linja-autoaseman paikka

Nykyiselle torille saa teknisesti helposti linja-autoaseman. Hyvä asia on, että bussit eivät silloin aja keskustassa. Huonoa on, että koululaisten kävelymatka Kiiruun kouluun pitenee. Bussimatkustajista 95 % on koululaisia. Torin vieressä olevaa hiekkakenttää voi myös käyttää erilaisiin toimintoihin, henkilöautopysäköintiin tms. (Bussiliikenne Helsinkiin on vähentynyt koko ajan ja kilpailuvaiheessa esitetty ajatus, että se tulee lisääntymään, vaikuttaa toiveajattelulta. Tänä kesäkautena ei jälleen ole suoraa yhteyttä Helsinkiin, ja koko Somerniemi on ilman bussiliikennettä.)

Erityisongelma on Matkahuollon toiminta. Linja-autoaseman siirto torille lopettaisi lähiyhteyden Matkahuoltoon, mikä on melkoinen ongelma monille yrittäjille, (ja kaupunkilaisille) sillä Matkahuollon toiminta saattaisi loppua, kuten muutama vuosi sitten tapahtui. Silloin tuli yrittäjiltä huolestuneita viestejä. Onneksi uusi yrittäjä löytyi läheltä Keilahallilta, mutta Jukolan talossa tai liikerakennuksessa ei ole toimintaa, johon Matkahuolto voisi sivuelinkeinona sijoittua. Tätä ei näköjään ole vielä pohdittu.
Ei olisi järkeä, että bussit kuitenkin ajaisivat keskustan läpi Matkahuoltoon.

Joensuuntien liikenne

Havaintoni mukaan suuri - ellei suurin osa Joensuuntien liikenteestä on pelkkää läpiajoa, ilman poikkeamista liikkeissä. Tämä on vain inhimillistä uteliaisuutta katsoa, mitä keskustassa näkyy, ja hieman oikaista, vaikka hyvin voisi ajaa ohikulkutietä Jaatilaan päin ja Kosken suuntaan.
Tien kaventaminen voi alentaa nopeuksia. Töyssyt varmasti, mutta ne ovat tosi ikäviä ja vaivalloisia asiallisesti ajavillekin. Peltipoliisi olisi hyvä. Se vähentäisi turhaa ja häiritsevää ajoa, joka on laissa kielletty. Melua tulee eniten viritetyistä mopoista ja autoista, se on helppo havaita istumalla hetki Torituvan seinustalla.

Lopuksi

Tärkeintä olisi lisätä vehreyttä. Lumen aurauksen helppous ei saisi olla esteenä puiden istuttamiselle. Kaupungin tekninen toimi suhtautuu nihkeästi viherrakentamisen suunnitteluun ja hoitamiseen. Puutarhuri on tehnyt vain pätkäsopimuksella töitä ja tilanne ilmeisesti vain huononee. On absurdia, että luottamusasemassa olevat henkilöt kritisoivat viheralueiden hoitoa Someron Facebookissa, kun ovat itse aliresurssoineet toimialan. Moneen saman kokoiseen ja pienempään kuntaan verrattuna asiat ovat tässä suhteessa huonosti. Monissa pikkukaunpungeissa myös yksityiset tontit taajamassa on viherrakennettu.

Tarkkaan katsoen Someron keskustaajamasa ja sen liepeillä on tosi paljon asfaltti- ja sora-aukioita sekä nurmikenttiä ja pientareita ilman puita, (vajaakäyttöisinäkin). Yksityisiä alueita - mitä niille voisi tehdä?

Kiiruunpuisto jätettävä jo rauhaan | 18.07.2021 12:01:10

Siihen, mitä Kiiruun puistosta on monien "kehittämisten" ja "uudistusten"
jälkeen jäljellä, ei enää pitäisi kajota. Kaikki jäljellä olevat puut
puisto tarvitsee säilyäkseen keskeisenä ja kulttuurihistoriallisena
puistona.
Kiiruuntietä liikenne kirjastoon, koululle, monarille, ja umahalliin
kulkee sujuvimmin; hankalammaksi muuttuu muita väyliä käyttäen. Missä
olisi sitten autojen pysäköinti, mikäli tori ahdetaan Kiiruun puistoon
ja Kiiruuntiekin suljetaan?
Suunnitelmissa on ollut myös linja-autoaseman siirto nykyiselle torille.
Voisihan toria ajatella kehitettävän nykyisen linja-autoaseman
alueelle, jossa on väljää tilaa ja tarvettakin kehittää alueen
viihtyisyyttä. Nykyisellään aseman alue aivan keskeisellä paikalla on
kolkko ja viimeistelemätön.

Kaupunkipuistojen ystävä | 16.07.2021 17:37:04

Kiiruun puiston puusto kannattaa säilyttää. Jo nyt näkymä puistoon on Joensuuntieltä ja Kiiruuntieltä tarpeeksi
avoin. Puut luovat todellista puistotunnelmaa ja kaivattua varjoa helleaikoina järjestettäviin tapahtumiin. Ilmastonmuutoksen myötä kuumuus ja toisaalta sateet ja tuulet lisääntyvät. Kestäisikö harvennettu puusto lisääntyvät myrskytuulet?
Levennetyt ja päällystetyt väylät houkuttelevat entistä enemmän mopoajelua ja jo nyt nähtyä & kuultua autoajelua, jota Somerolla ei mikään taho kykene valvomaan.

Kiiruun puisto tuhotaan | 09.07.2021 12:05:52

Kaupunkisuunnittelullisestikin suunnitelma on kummallinen: nyt suora pääsy Kirjastoon, koululle (jossa toim ii myös Somero-opisto), uimahallille ja monitoimitalolle ja kirjastoon halutaan tukkia niin, että niihin pääsee vain omakotialueen kautta kulkevaa asuntokatua.

Torin toimintoja voi parhaiten kehittää torilla,

Kiiruun puisto tuhotaan | 09.07.2021 08:15:43

Ja vielä näköjään suunnitelman vaiheistus on se, että kaikki aloitetqaan vasta tästä ja vasta kun nämä korjaamattomat virheet on tehty, muutetaan yleiskaavat niiden mukaan.

Missä oivat kaavaselvitykset siitä, voiko tällaisia preruuttamattomia muutroksia edes tehdä puiston luonnonarvoja ja histoiriallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja ja puiston rakenennryyua kulttuurihistoriallista ympäristöä vaarantamatta?

Eikö nämä kuuluisi ensin selvittää?

Nyt näytetään etenevän sokkona päähänpistojen voimalla ilman mitäöän tietopohjaa ja ymmärrystä.

Kiiruun puisto tuhotaan | 09.07.2021 08:01:39

"Kiiruun puisto. Kiiruun puistoon avataan uusia näkymiä harventamalla puustoa ja leventämällä/rakentamalla uusia väyliä. Valaistuksen ja kiveyksen avulla kulkuväyliä rajataan ja korostetaan. Valaisemalla Kiiruun puiston rakennuksia ja puustoa, liitetään sen elementit paremmin osaksi ympäröivää ympäristöä. Avaamalla näkymiä ja valaisemalla elementtejä puistossa nostetaan puiston arvokkuutta ja luodaan siitä Someron tunnettu maamerkki"

Kiiruun puisto on tunnettu maamerkki jo nyt, mutta suunnitelman tekijät ovat nähtävästi kokonaan tietämättömiä sen luonteesta ja historiasta.

Puisto ei tarvitse "väylien avaamista" eikä varsinkaan puiden harventamista.

Ovatko suunnittelijat edes tietoisia puiston historiasta ja lajistosta?

Ehdotetuilla muutoksilla vanhan arvokkaan puiston historiallisesta luonteesta tuhotaan viimeisetkin rippeet, vaikka koko suunnitelman lähtökohtana luonnollisesti olisi kuulunut olla puiston säilyttäminen sitä enää yhtään lisää rapauttamatta ja kaiken muun rakentaminen tästä lähtökohdasta.

Torin siirto ei tule kysymykseen juuri tämän takia.

Ja someron tori on paikka jolla käydään torikauppaa, ei se mahdu noin pieneen koloon, eikä tällaisen satunnaisen päähänpistosiirtelyn takia ole mitään tarvetta eikä järkeä lohkaista suurta osaa Kiiruun puistosta.

Tiedättekö te ylipäätään mitään Kiiruun puiston historiasta ja kasvillisuudesta? Ilmeisesti ette? Jäänyt varmasti puistossa olleet opastaulutkin lukematta?

Kiiruun puisto on jo nyt eräs tärkeimmistä osista koko Someron identiteettiä.

Suunnitelma merkitsisi sen lopullista tuhoamista ja hävittämistä.

Kiiruun puisto tulisi nähdä suojelukohteena, josta ei pidä murentaa enää palastakaan eikä varsinkaan enää tehdä mitään "harvennuksia" eikä "väyliä".

Esitetyillä toimilla tuhottaisiin puiston arvokkuus historiattomasti sen kulttuurihistoriallisista ja luonnonarvoista mitään ymmärtämättä.

Kun puistoa edellisen kerran "parannettiin", muistan kuulleeni kerrotun, että jokin kaupungin virkamies sanoi, ettei yhtään puuta ole enää varaa harventaa.

Tällaisenaan suunnitelma Kiiruun puiston osalta on historiatonta ja paikatonta barbariaa, joka tuhoaisi Kiiruun puiston historialliset arvot ja historiariallisen kerroksisuuden lopullisesti.

Parempi olisi säilyttää Tori torilla kuin yrittää siirtää sitä tällaiseen ahtaaseen koloon.

Miksi ei otettu edes arkkitehtiprofessoria ohjausryhmään?

Nyt ollaan tekemässä järjetöntä luonnon- ja kulttuuriperinnön tuhoamista.

Toivottavasti se saadaan vielä järjellä estettyä.

Kirjoita kommentti:

Sähköpostiosoite (ei näytetä kommentin yhteydessä) *

Nimimerkki *

Kommenttisi *