Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitamista. Huoltajalla on oikeus päättää mm. lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja asuinpaikasta. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja hän myös edustaa lasta. Lisäksi huoltaja hoitaa lapsen taloudellisia asioita. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta, tai sitä ennen, jos hän solmii avioliiton.

Vanhempien asuessa erillään heidän on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa.

Vanhempien asuessa erillään lapsella on oikeus pitää yhteyttä erillään asuvaan vanhempaansa sekä tavata häntä. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla.

Vanhemmuussuunnitelma

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vanhemmuussuunnitelman. jota voidaan käyttää työkaluna lasten elämän järjestämisessä vanhempien eron jälkeen.

Vanhemmuussuunnitelma on tarkoitettu tueksi ja apuvälineeksi eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Se auttaa teitä keskustelemaan lastenne arjen sujumisesta asiallisesti ja rauhassa. Suunnitelman avulla voitte sopia asioiden järjestämisestä ja keskinäisestä työnjaostanne niin, että tiedätte kumpikin, mistä olette vastuussa ja mitä teiltä odotetaan. Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka varmistavat, ettei lapsen yhteys kumpaakaan vanhempaan pääse katkeamaan. Toisin kuin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus tai tuomioistuimen päätös, vanhemmuussuunnitelma ei ole juridinen asiakirja.

Vanhemmat voivat laatia suunnitelman yhdessä ja sitä voidaan käsitellä lastenvalvojan tai ohjaajan tapaamisella ja käyttää sopimusten teon apuna.

Lapsen huolto

Mikäli lapsen vanhemmat ovat avioliitossa keskenään, he ovat molemmat lapsen huoltajia. Mikäli vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, äiti on yksin lapsen huoltaja. Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen asioiden hoitoa ja lapsen asioista päättämistä. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja hoitaa lapsen taloudellisia asioita.

Yhteishuolto

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain periaatteena on, että lapsen etu toteutuu parhaiten silloin kun vanhemmat yhdessä vastaavat lapsensa huollosta. Yhteishuoltajuus edellyttää vanhemmilta riittävää kykyä yhdessä päättää ja keskustella lasta koskevista asioista.

Yhteishuollossa molemmat huoltajat saavat lasta koskevia tietoja ja päättävät yhdessä mm lapsen

• nimestä
• asuinpaikasta
• lapsen kansalaisuudesta
• kasvatuksesta
• uskontokunnasta
• koulutuksesta ja
• terveydenhuollosta.

Yksinhuolto

Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, voi hän yksin tehdä lasta koskevat päätökset. Viranomaiset antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja hänen erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.

Lapsen asuminen

Vanhempien asuessa erillään heidän on ratkaistava,  kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi.

Lapsen asuinpaikkaa harkittaessa on tärkeää ottaa huomioon, kuinka asuminen ja muut lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät  parhaiten. Lapsen kannalta huomioitavia asioita ovat mm. miten päivähoito ja koulu järjestyvät parhaiten ja miten lapsi säilyttää tärkeät ihmissuhteensa.

Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa, vaikka asuisi puolet ajasta toisen vanhemman luona  (vuorotteleva asuminen). Lapsen koulu, koulukuljetukset ja oikeus päivähoitopaikkaan määräytyvät lapsen asuinpaikan mukaan. Asumistukea ja monia muita etuuksia myönnettäessä lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lapsilisää maksetaan vain toiselle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi virallisesti asuu.

Lapsen tapaamisoikeus

Vanhempien asuessa erillään lapsella on oikeus pitää yhteyttä erillään asuvaan vanhempaansa sekä tavata häntä. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla.  Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei. Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille.

Tapaamissopimuksessa voidaan sopia normaalin viikkorytmin lisäksi juhlapyhien ja lomien vietosta. Tapaamissopimuksessa on syytä huomioida mm. lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Sopimus tapaamisoikeudesta voidaan tehdä porrastettuna erilaiseksi eri ikäkausille tai se voi olla myös määräaikainen, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen.

Valvotut ja tuetut tapaamiset ja valvotut vaihdot

Lapsen ja erillään asuvan vanhemman tapaaminen tai lapsen vaihto vanhemmalta toiselle voidaan perustellusta syystä määrätä tai sopia valvotuksi tai tuetuksi. Toiminnalla huolehditaan lapsen turvallisuudesta tapaamisen aikana ja vahvistetaan lapsen oikeutta tavata muualla asuvaa vanhempaansa.

Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy vanhemmalta toiselle. Tuetuissa tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan. Valvotuissa tapaamisissa valvoja on tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan. Tapaamisten toteuttaminen edellyttää tuomioistuimen päätöstä tai lastenvalvojan vahvistamaa tapaamissopimusta.

Palveluohjaus sekä palvelun myöntäminen tapahtuvat Someron sosiaalitoimiston lastenvalvojan sekä tarvittaessa myös sosiaalityön muiden työntekijöiden toimesta. Someron kaupunki toteuttaa tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot joko itse tai ostopalveluin riippuen palveluntarpeesta. Palvelu on tarkoitettu Somerolla asuvan lapsen ja hänen etävanhempansa tapaamisten toteuttamiseen. Palvelu on sosiaalihuoltolain mukaisesti asiakkaalle maksutonta.

Vuoroasuminen

Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu puolet tai lähes puolet ajastaan vuorotellen vanhempiensa luona. Lapsen tulee kuitenkin olla virallisesti kirjoilla jommankumman vanhempansa luona.

Huoltoa, asumista ja tapaamista koskeva sopimus

Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Lastenvalvoja voi vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen, mikäli vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä yhtä mieltä ja jos sopimus on lapsen edun mukainen.

Vanhemmat voivat sopia:

• lapsen huollon uskomisesta molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle
• lapsen asumisesta
• lapsen oikeudesta tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu.

Sopimus lapsen huollosta ja asumisesta on aina voimassa toistaiseksi. Sen sijaan sopimus tapaamisoikeudesta voidaan tehdä porrastettuna erilaiseksi eri ikäkausille tai se voi olla myös määräaikainen, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen.

Mikäli vanhemmat eivät pääse asiassa sopimukseen, on se vietävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.